Vammaispalveluiden, niin kuin muidenkin sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstön arki on hektistä ja joustavuutta äärimmilleen vaativaa.
Lainsäädännön muutokset ja sosiaaliturvan heikkeneminen sekä koronan vaikutukset näkyvät arkipäivässä. Vammaisten työ- ja virkistystoiminta on supistunut laajasti, mikä heijastuu hoitohenkilöstöön, sosiaalityöntekijöihin sekä perheisiin.
Vammaisia sijoitetaan erilaisiin hoitoyksiköihin riippumatta siitä, onko se heille sopiva paikka.
Kriisi- ja tilapäispaikat ovat jatkuvasti käytössä mikä kuormittaa vakiasukkaiden arkea ja ilmenee häiriökäyttäytymisenä ja jopa hoitajiin kohdistuvana väkivaltana.
Hoitohenkilökunnan ammatillinen koulutus tapahtuu Teams-koulutuksina, keskustelut ja mielipiteiden vaihto jää kokonaan pois, kun useampi hoitaja on yhden päätteen takana. Erilaiset koulutukset pitäisi suorittaa omalla ajalla, koska työajalla ei ole aikaa istua koneella eikä kaikki onnistu vain ruutua tuijottamalla. Korona on tuonut oman haasteensa tämän kaiken kiireen keskelle. Jatkuva säästäminen ja ainainen henkilöstöpula on ilmennyt loppuun palamisena ja johtanut moneen alanvaihtoon henkilökunnassa.
Opiskelijoiden ohjaaminen luo haastetta työn lisäksi. Heidän perehdyttämisensä vammaispuolelle vaatii keskusteluita, ohjausta myös lakien tietämykseen, kuntouttavaa työotetta ja kannustusta itse tekemään hoitajan ohjauksessa.
Vammaistyö on monipuolista, rikastuttavaa ja persoonallista hoitotyötä ja ohjausta.
Jos pohjatyötä ei hoideta kunnolla ei kohta ole hoitajia, vaan enemmän hoidettavia.
Tuula Ojala, 2.12.2021